Toinen päivä pihallamme ja löysimme ensimmäiseksi erään saniaisen, nimeltään
Kotkansiipi. Äitimme oli istuttanut sitä aikaisemmin kukkapenkkiimme ja siitä se on lähtenyt leviämään kukkapenkin ulkopuolelle ja aina pihaojaamme asti.
Kotkansiipi voi kasvaa hyvällä kasvupaikalla jopa puolitoistametriseksi, mutta meidän pihallamme nämä saniaiset ovat aina jääneet melko lyhyiksi.
Varsinkin suomalaisille tuttu
rauduskoivu koristaa myös meidän pihaamme. Rauduskoivun tunnistaa hieskoivusta helpoiten rungon kuvioinnista ja lehtien muodosta. Rauduskoivu kasvaa yleensä hieskoivua suuremmaksi ja nopeammin ja valtaa parhaimmat kasvupaikat. Komeimmat riippakoivut ovatkin yleensä rauduskoivuja.
Kotipihlaja, lyhyesti Pihlaja, on helppo tunnistaa lehtiensä muodosta. Sen olen tuntenut jo kauan ja pitkään minulla oli sellainen uskomus, että Pihlajan marjat ovat myrkyllisiä. Toisin kuitenkin on ja marjat sopivat hyvin leivontaan, mehuihin ja makeisiin. Kannattaa kuitenkin valita tarkkaan mistä puusta marjat kerää, koska maku vaihtelee jopa puukohtaisesti.
Tämä keltainen kaikkien tuntema pihan koriste ja äitien vihaama rikkaruoho on
voikukka. Jos varren katkaisee, saa sormiinsa valkeaa nestettä joka tahraa vaatteet lähes pysyvästi. Kuitenkin voikukka on myös arvostettu ja paljon käytetty hyötykasvi, joka antaa niin salaatteihin kuin simaankin hyvää makua. Joka pihan koristeena erittäin tuttu kukka ja melko helppo tunnistaa.
Monet yrittävät myrkyttää ja hävittää voikukkia pihoiltaan erilaisin konstein, mutta tämä kasvi on erittäin tehokas lisääntymään ja sitkeä luonnostaan, eikä juuren poistaminen aina auta.
Lapsena rakastimme voikukkia niiden puhallettavien siementen takia. Niissä piili jonkinlaista mystiikkaa, kun kukan puhalsi ja toivoi jotakin.
Kylänurmikka on heinistä pienimpiä ja näyttää siltä, kuin se yrittäisi kyyristellä ruohonleikkuria karkuun. Harvemmin tämä heinä kasvaa tulitikkua pidemmäksi, mutta nämä kyseiset yksilöt ovat jo melko pitkiä. Niitä ei ollakkaan koko kesään leikattu, vaan ne ovat saaneet kasvaa rauhassa ojan pielessä koko kesän alun.
Orapihlaja-aitamme välissä on jo vuosia kasvanut pieni v
adelmapensas, joka tuottaa muutaman kymmentä marjaa loppusyksyllä maistiaisiksi. Nyt pensaassa on vain marjan alut, jotka kypsyvät hitaasti ja valmistuvat marjoista lähes viimeisenä.
Kiitos kun liityit seuraamme tänäänkin, nähdään taas myöhemmin!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti